perjantai 30. heinäkuuta 2010

Piikkaajien pelastus


Kertoilin tästä meidän 50 sentin ongelmasta eräälle asiakkaalleni ja hän tokas, että: eii sitä ite saa, soita Ahtille. No totta kai soitin ja ei mennyt kuin 4,5 päivää kun Ahti oli saanut poistettua puolet betonista (mihin tässä vaiheessa olemme päätyneet) ja 30 kuutiota hiekkaa kellarista. Nyt käydään henkien taistelua siitä riittääko meille 191/230cm kellarin alakattokorkeudeksi. Puhutaan kuitenkin alle 180cm pitkistä asukkaista.

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Tästäkö se lähtee?






Rakennuslupaa odotellessa tarkoitus oli tehdä purkutyöt. Sisätiloissa oli koneille rakennettuja "kevyitä" väliseiniä ja kellarin lattiaa pitäisi pudottaa n. puoli metriä. Vanhojen rakennepiirustusten mukaan alapohjassa olisi n. 15-20 cm betonia ja minä budjetti-paniikissani päätin, että helpostihan se saadaan ihan itse pois. Hain konevuokraamosta MAAKIILAKONEEN (ja opettelin uusia termejä..). Samppa ja veljeni piikkasivat kellarin lattiaa kaksi päivää ja tulos oli noin 2 neliötä sekä murskaava tieto siitä, että alapohjan tiukkaa betonia onkin 50cm.

keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Arkkitehdit nyt

Maija ja Samppa ovat valmistuneet arkkitehdeiksi Oulun yliopistosta vuonna 2007 ja 2005. Maijalla on myös sisustusarkkitehdin tutkinto Milanosta Istituto Europeo di Design -koulusta.

Tällä hetkellä Samppa työskentelee omassa yrityksessään Joensuussa ja Maija Helsingissä, tehden keikkahommia Joensuuhun.

Arkkitehti silloin

Muuntajan arkkitehdistä:

Martti Välikangas
1.8.1893, Kuopion maalaiskunta - 9.5.1973, Helsinki

Martti Välikangas (1906 asti Buddén) kirjoitti ylioppilaaksi 1911 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1917.

Vuonna 1921 hän teki Jukka Sirénin kanssa opintomatkan Italiaan. Tämän lisäksi hän matkusti 1925 Espanjaan ja Pohjois-Afrikkaan. Muita matkakohteita olivat Ranska, Saksa ja Skandinavian maat.

Heti valmistuttuaan Välikangas työskenteli puoli vuotta Jusowkassa Venäjällä. Vuonna 1918 hän oli AB Brändö Villastadin palveluksessa, jonkin aikaa Gösta Juslénilla ja 1918-1920 Frosteruksen ja Gripenbergin toimistossa. Välikankaalla oli oma toimisto Helsingissä vuodesta 1920 lähtien. Vuosina 1937-40 hän toimi Rakennushallituksen yliarkkitehtina. Tämän jälkeen hän siirtyi Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön palvelukseen Viipurin rakennuspiirin päälliköksi. Tässä virassa hän johti valtiollista jälleenrakennustoimintaa 1942-44.

Välikangas toimi pitkään Turun linnan restaurointivaltuuskunnan puheenjohtajana. Arkkitehti-lehden päätoimittaja hän oli vuosina 1928-30 ja vaikutti tässä ominaisuudessa funktionalismin läpimurtoon Suomessa.

Välikankaan merkittävin työ on 1920-25 rakennettu Käpylän puutarhakaupunki. Hän sai työn tehdäkseen keväällä 1920 ollessaan vasta 26-vuotias.
Vuonna 1924 Välikangas suunnitteli Helsinkiin Sturen- ja Hauhonkadulle suurkortteli-ideaan perustuvat vuokratalot. Välikangas osallistui valtion edustajana Olympiakylän suunnitteluun yhdessä Hilding Ekelundin kanssa. Hän oli mukana työssä vuosina 1939-41, jonka jälkeen valmistuneet rakennukset ovat Ekelundin käsialaa.
Välikankaan muista töistä mainittakoon Helsingin ratsastushalli, Savonlinnan keskussairaala, Helsingin V yhteiskoulu Apollonkatu 11, asuinkerrostalo Vuorikatu 9, asuinkerrostalo Abrahaminkadun ja Eerikinkadun kulmassa sekä useita rakennuksia Mikkeliin.
(lähde: Suomen rakennustaiteen museo)

maanantai 12. heinäkuuta 2010

Näin kaikki alkoi




Eräänä iltana kesällä 2006 kävelimme punatiilisen muuntajarakennuksen ohi ja totesimme, että tuostahan saisi mielettömän hienon kämpän! Olin kävellyt siitä ohi satoja kertoja lapsena ja silloin lähinnä ajatellut, että voi niitä raukkoja, jotka tuossa joutuvat asumaan. Tuolloin rakennus olikin ollut siinä käyttötarkoituksessa, johon se oli alunperin suunniteltu. Nyt vuosien jälkeen, arkkitehtina, näin sen aivan toisin silmin.

Tästä hetken mielijohteesta alkoi pitkä prosessi, joka johti siihen, että helmikuussa 2010 saimme omistukseen (pankin kanssa) tyhjillään olevan muuntamorakennuksen.
Eikä meillä ollut enää aavistustakaan mitä me sillä tekisimme. Muutama kuukausi vierähti ja kävimme silloin tällöin katsomassa ja ihmettelemässä rakennusta. Mitähän tästä tulee? Ja sitten, kaiken kiireen keskellä, lukuisten eriävien mielipiteiden ja kiistelyiden jälkeen saimme puserrettua rakennuslupapiirustukset sisään. Nyt se alkaa.